Que Sera, Sera (keskipohj. 20.2.2010)
15.03.2010
Que Sera, Sera
Tämän päivän taloudellisesta tilanteesta puhutaan ja kirjoitetaan paljon. Jotkut sanovat, että pahin on nyt ohi, ja toiset taas, että pahempaa on vielä luvassa. Siksi on ymmärrettävää, että 1960-luvun laulu ”Que Sera, Sera” ja sen sanat ”Se mikä tapahtuu, se tapahtuu”, tulevat vanhemman, ja miksei nuoremmankin sukupolven mieliin. Asenne ”Se mikä tapahtuu, se tapahtuu” ei sovi lainkaan päätöksentekijöille, koska tulevaisuuteen voidaan vaikuttaa. Kriisi, jonka kanssa tänään kamppailemme, ei ole mikään luonnonilmiö, vaan seurausta ihmisten käyttäytymisestä ja poliittisista päätöksistä. Poliittisilla päätöksillä voimme myös vaikuttaa siihen, millai-nen tulee olemaan Suomen kehitys jatkossa. Kaikki ovat varmastikin samaa mieltä siitä, että valtion tulo-jen ja menojen välillä oleva epätasapaino täytyy korjata, ja tämä voi tapahtua ainoastaan poliittisilla pää-töksillä. Niin kansa kuin poliitikotkin ovat tietoisia siitä, että tarvitaan sekä verohelpotuksia että leikkauksia valtion budjettiin. Jostakin syystä poliitikot kuitenkin keskustelevat mieluummin veronkorotuksista kuin leikkauksista, eikä heidän esittämillään veronkorotuksilla ole käytännössä muuta kuin marginaalinen merkitys valtiontaloudelle. Runsaan 13 miljardin euron suuruista budjettialijäämää ei ratkaista korotta-malla pääomatuloveroa 1-2 prosenttiyksiköllä, mikä esitys tuntuu olevan suosittu kaikissa leireissä. Pää-omaveron korotus uppoaa varmasti kansaan, mutta esitetty korotus toisi vain noin 100 miljoonaa euroa enemmän valtionkassaan. Pääomatulojen rakenne osoittaa, että luovutusvoitot muodostavat yli puolet pääomatuloista, ja toi-nen puoli koostuu osingoista sekä vuokra- ja korkotuloista. Viimeksi mainittujen tuotto on noin 2-4 pro-senttia, ja jo nykyisen veron jälkeen nettotulot jäävät varsin pieniksi. Riski on, että vuokratulojen veron korotus kaatuisi viime kädessä vuokralaisten niskaan. Mitä taas tulee korkoihin, on tilanne tällä hetkellä se, että inflaatio ja verot ovat usein suurempia kuin tallettajien saama korko. Poliitikkojen pitäisi kertoa myös nämä tosiasiat vuokralaisille ja piensäästäjille. Pääomatuloista luovutusvoitot ovat luku sinänsä. Niihin sisältyy myös keinotteluluonteisia tuloja. Sellaisia ovat mm. lyhytaikaiseen omistukseen perustuvat luovutusvoitot. On maita, joissa luovutusvoitto-ja verotetaan vain, jos omistus perustuu alle vuoden omistusaikaan. Meillä verotetaan kaikkia luovutus-voittoja riippumatta omistuksen kestosta. Alle kuuden kuukauden omistusaikaan perustuvien luovutus-voittojen verotuksen korotus olisi minun mielestäni paremmin perusteltavissa kuin korko- ja vuokratulo-jen verotuksen kiristäminen. Kun vero, jota työntekijä maksaa ylitöistä saaduista tuloistaan, on useimmis-sa tapauksissa noin 50 %, pitäisi veron yllä mainituista pikavoitoista olla yhtä suuri sen sijaan, että se on nyt 28 %. En pidä hyvänä sitä, että kaikkia pääomatuloja verotetaan saman verokannan mukaan. Erisuuruinen veroprosentti erityyppisille pääomatuloille on helposti toteutettavissa, ja se myös tekisi verotuksen oikeu-denmukaisemmaksi.
Bjarne Kallis
|