Palkankorotuksillako ongelmat ratkaistaan? (Ilkka 21.1)

 
Palkankorotuksillako ongelmat ratkaistaan?

Sain pari viikkoa sitten kritiikkiä eräältä EU:n virkamieheltä siitä, mitä olin blogiini kirjoittanut EU:n sisällä käydystä palkkakiistasta. Virkamiehille tarjotaan 1,85 prosentin korotusta, mutta he vaativat 3,5 %. Mainitsin blogissani EU:n virkamiesten palkkatason erilaisine lisineen, ja heidän maksamansa alhaisen veron. Tietoni perustuivat niihin faktoihin, joita saksalaiset poliitikot olivat nostaneet esiin, kun he olivat kritisoineet EU-virkamiehiä ahneudesta. Saksalaiset olivat laskeneet, että palkankorotus lisäisi EU:n veronmaksajien verotaakkaa 220 miljoonalla eurolla. Saamassani kritiikissä sanottiin, että tiedot palkoista ja verotasosta olivat täysin oikein, mutta että palkankorotus perustuu sopimukseen, jonka ehdoilla virkamiehet ovat jo ehtineet tehdä työtä.

Viime viikolla saimme täällä kotona kuulla saman argumentin valtion työntekijöiden edustajilta. He vaativat palkankorotukseksi 2,7 prosenttia, ja sanoivat, että sensuuruinen palkankorotus perustuu aikaisempaan sopimukseen. Valtion työntekijät eivät aio tyytyä 0,5 prosentin suuruiseen palkankorotukseen, josta teollisuuden työntekijät ovat sopineet.

Ymmärrän kyllä työntekijöiden argumentin, mutta olen hämmästynyt siitä, että he niin järkähtämättömästi pitävät kiinni sopimuksesta, joka on tehty täysin toisissa olosuhteissa kuin missä tällä hetkellä olemme. Eläkeläiset saavat tyytyä korotukseen, joka parhaassa tapauksessa lasketaan vain muutamissa euroissa, ja niin kuin jo mainitsin, korotus teollisuuden työntekijöiden palkkoihin on vain 0,5 %. Työttömien määrän odotetaan kasvavan, ja viime viikolla pelkästään yhden päivän aikana saimme kuulla, että yli 800 UPM:n työntekijää ja 400 telakkatyöntekijää menettää työnsä tänä vuonna.

Tämän päivän taloudellista ongelmaa ei ratkaista 2-3 prosentin palkankorotuksilla, eikä sen suuruisella korotuksella ole myöskään kovin suurta merkitystä saajalle, kun otetaan huomioon, että verotuksen jälkeen nettolisäys on vain yhden prosentin luokkaa. Päinvastoin haitallisiksi palkankorotukset muodostuvat silloin, jos työllisyystilanne niiden vuoksi heikkenee koko maassa.

Bjarne Kallis