Vaikeita aikoja edessä (Kp 27.12)

Vaikeita aikoja  edessä

On hämmästyttävää, että työttömyys, joka on yksi yhteiskunnan suurimmista vitsauksista, on saanut niin vähän tilaa poliittisissa keskusteluissa. Vajaat 250 000 henkilöä on ilman työtä, ja tämä on yli 60 000 enemmän kuin vuosi sitten. Ottaen huomioon, että talous on laskenut 7-8 prosentilla, vaikuttaa n. 8,5 pro-sentin työttömyys yllättävän alhaiselta. Työttömyys on joka tapauksessa tänä kriisivuonna 2009 noussut noin 60 000 henkilöllä, ja erityisesti alle 25-vuotiaiden työttömien määrä on kasvanut. Työttömien mää-rästä peräti 50 000 on alle 25-vuotiaita. Täytyy muistaa, että jokaisen tilaston takaa löytyy ihminen, jonka ajatukset pyörivät sellaisten kysymysten ympärillä kuin ”Miksi juuri minä jouduin työttömäksi?” ja ”Mi-ten minä ja perheeni selviämme taloudellisesti?”. Tällaiset ajatukset käyvät sekä psyykkisen että fyysisen terveyden päälle.
Syy siihen, että työttömyys ei ole noussut nykyistä enemmän, johtuu pitkälti siitä, että työmarkkinoiden käytettävissä on noin 120 000 henkilöä vähemmän kuin viime vuonna. Tämä trendi tulee jatkumaan lähi-vuosien ajan, kun suuret ikäluokat saavuttavat eläkeiän. Jos tilanne on synkkä työttömille, näyttää tilanne huomattavasti paremmalta niille, jotka ovat saaneet pitää työnsä, samoin kuin eläkeläisille. Kuulostaa epätodelliselta, mutta käytännössä näillä ryhmillä ei koskaan ole ollut niin paljon käytettävissä olevaa rahaa kuin mitä heillä on tänään. Palkat ovat nousseet, verot laskeneet, ja korot ja inflaatio ovat alhaalla. Tämä trendi jatkuu tulevana vuonna, mutta päättynee viimeistään silloin, kun velanoton takaisinmaksu alkaa. Silloin meillä on sen lisäksi toinen suuri ja ratkaisematon ongelma. Ne ikäluokat, jotka jättävät työelämän, ovat merkittävästi suurempia kuin ne, jotka tulevat työmarkkinoille.
Tänään tämä kuulostaa hyvältä, kun ajattelee tämän päivän korkeaa työttömyysastetta, mutta taakka sil-loin työelämässä oleville tulee olemaan kaikkea muuta kuin kevyt. On edesvastuutonta ummistaa silmän-sä sen tosiasian edessä, että kuilu niiden, jotka ovat työelämässä ja niiden, jotka ovat jääneet työelämän ulkopuolelle, välillä tulee kasvamaan. Ja tämä siis aikana, jolloin velan takaisinmaksu alkaa. Siksi voi-daan hyvin kysyä, eikö olisi ollut parempi olla alentamatta veroja, ja käyttää rahoja niin, että työttömyy-destä johtuvaa syrjäytymistä olisi voitu paremmin ehkäistä.

Bjarne Kallis