Turkkilaisten verilöyly ja sotasyyllisyysoikeudenkäynti

Sunnuntai 14.3.2010 klo 8:34

Ensimmäisen maailmansodan aikana Turkissa tapahtunut verilöyly, jonka kohteeksi joutuivat pääasiassa armenialaiset, on jotakin, jonka kanssa turkkilaiset eivät vieläkään ole tehneet tiliä. Kysymys on nostettu esille monissa maissa, ja nyt viimeisimpänä Ruotsissa, jossa eduskunta viime tiistain äänestyksen jälkeen päätti, että verilöyly oli kansanmurha. Samanlaisen päätöksen ovat  aikaisemmin tehneet mm Sveitsi, Kanada, Alankomaat ja Saksa. Ruotsin eduskunnan päätös on herättänyt katkeruutta Turkissa, joka välittömästi kutsui suurlähettiläänsä takaisin kotiin Tukholmasta, ja peruutti ruotsalais-turkkilaisen kokouksen, joka olisi pidetty 17.3. tänä vuonna. Se, miksi Turkki ei halua tunnustaa syyllistyneensä kansanmurhaan, vaikuttaa merkilliseltä. Turkki pitää sitä ”tavallisena sotana”, jossa kuoli myös turkkilaisia

Perjantaina oikeusministerin asettama työryhmä julkisti selvityksensä vuoden 1946 sotasyyllisyysoikeudenkäynnistä. Selvityksen mukaan valtionjohto voisi todeta, että sotasyyllisyysoikeudenkäynti oli ristiriidassa oikeusvaltion  periaatteiden kanssa. Valtiojohdon tulisi nyt todeta tämä tosiasia. Pääministeri on jo ehtinyt lausua, ettei sellaisella julistuksella ole mitään merkitystä. Presidentti Halonen sanoo taas harkitsevansa missä ja milloin hän voisi tämän todetah