Eläkeiän korottamista tärkeämpää on kiinnittää huomiota työpaikkojen puutteeseen

Maanantai 15.3.2010 klo 9:18

Mikä on yhteiskunnan tämän hetken suurin ongelma? Jos katsotaan sitä, minkä kysymyksen poliitikot nostavat useimmin esille, on vastaus: saada kansa pysymään kauemmin työelämässä. Silloin työllisyysaste jonkun verran nousisi, koska työelämään jääneiden määrä olisi suurempi kuin uudet nuoret työmarkkinoille tulevat ikäluokat. Uusia työpaikkoja uudistus ei kuitenkaan synnyttäisi, ja siksi se ei olekaan suurin ongelma, vaan suurin on pula työpaikoista.

Pitkällä tähtäimellä meidän täytyy valmistautua pysymään pidempään työelämässä, mutta työmarkkinoiden suurin kysymys on tällä hetkellä kiistattomasti työpaikkojen puute, ja se ongelma uhkaa yhä kasvaa. Ongelma johtuu suomalaisten yritysten laihoista tilauskirjoista. Yritystemme kilpailukyvyn parantamisen pitäisi siksi olla tärkeysjärjestyksessä kärjessä. Ikävä kyllä vaikuttaa siltä, kuin kaikki eivät olisi vielä ymmärtäneet tätä, kun eläkeiän korotus kerta toisensa jälkeen nostetaan esille tärkeimpänä kysymyksenä.

Turkkilaisten verilöyly ja sotasyyllisyysoikeudenkäynti

Sunnuntai 14.3.2010 klo 8:34

Ensimmäisen maailmansodan aikana Turkissa tapahtunut verilöyly, jonka kohteeksi joutuivat pääasiassa armenialaiset, on jotakin, jonka kanssa turkkilaiset eivät vieläkään ole tehneet tiliä. Kysymys on nostettu esille monissa maissa, ja nyt viimeisimpänä Ruotsissa, jossa eduskunta viime tiistain äänestyksen jälkeen päätti, että verilöyly oli kansanmurha. Samanlaisen päätöksen ovat  aikaisemmin tehneet mm Sveitsi, Kanada, Alankomaat ja Saksa. Ruotsin eduskunnan päätös on herättänyt katkeruutta Turkissa, joka välittömästi kutsui suurlähettiläänsä takaisin kotiin Tukholmasta, ja peruutti ruotsalais-turkkilaisen kokouksen, joka olisi pidetty 17.3. tänä vuonna. Se, miksi Turkki ei halua tunnustaa syyllistyneensä kansanmurhaan, vaikuttaa merkilliseltä. Turkki pitää sitä ”tavallisena sotana”, jossa kuoli myös turkkilaisia

Perjantaina oikeusministerin asettama työryhmä julkisti selvityksensä vuoden 1946 sotasyyllisyysoikeudenkäynnistä. Selvityksen mukaan valtionjohto voisi todeta, että sotasyyllisyysoikeudenkäynti oli ristiriidassa oikeusvaltion  periaatteiden kanssa. Valtiojohdon tulisi nyt todeta tämä tosiasia. Pääministeri on jo ehtinyt lausua, ettei sellaisella julistuksella ole mitään merkitystä. Presidentti Halonen sanoo taas harkitsevansa missä ja milloin hän voisi tämän todetah

Yle-maksu herättää kysymyksiä

Lauantai 13.3.2010 klo 6:41

Esitys media- eli ylemaksuksi ajoi karille, kun ministeri Linden kertoi, että hän ei aio viedä sitä eteenpäin eduskunnalle. Mediamaksu on herättänyt voimakkaita protesteja, vaikka käytännössä se tarkoittaisi nykyisen TV-maksun suorittajille reilua alennusta..

Ministeri Lindenin päätös on tuonut hänelle sekä risuja että ruusuja. Osa arvelee, että koska mediamaksun vastustus on ollut erityisen suurta hänen omassa vaalipiirissään Oulussa, hän on pelännyt paikkansa menettämistä seuraavissa eduskuntavaaleissa, jos hän veisi asian eduskuntaan. Hän itse syyttää sosiaalidemokraatteja, jotka sen jälkeen, kun Mikael Jungner ei enää saanut luottamusta jatkaa Ylen toimitusjohtajana, viestittivät, että he tulevat harkitsemaan uudelleen tukeansa suunnitellulle mediamaksulle. Mielenkiintoista on, että sosiaalidemokraatit nyt voimakkaasti kritisoivat Lindeniä siitä, että hän ei uskalla tuoda kysymystä eduskunnalle.

Kauppalehti arvelee, että nykyinen TV-maksu tulee ensi vuonna kohoamaan 250 euroon. Ministeri Lindenin mielipide siitä, että Ylen toiminta tulisi rahoittaa verorahoin, tarkoittaa noin seitsemän prosentin korotusta valtion progressiiviseen tuloveroon tai kaikkein verojen korottamista noin 1,5 prosentilla. Eivät nämä vaihtoehdot  ole niin kovin hyviä.

Vastuu alkoholin välittämisestä

Perjantai 12.3.2010 klo 9:18

Kuka kantaa vastuun siitä, kun 16-vuotias poika kuoli lähdettyään bileistä kotiin humalassa, ja kun hänet kolme viikkoa myöhemmin löydettiin kuolleena lumen alta. Poliisin mukaan ei ole merkkejä siitä, että hän olisi joutunut rikoksen kohteeksi.

Jos hän olisi lähtenyt kotiin selvänä, olisi hän kaiken todennäköisyyden mukaan vieläkin elossa. Hän ei ole voinut saada alkoholia laillisesti, mikä tarkoittaa sitä, että joku täysi-ikäinen on välittänyt alkoholia hänelle ja muille alaikäisille. Se, joka on näin tehnyt, kantaa ainakin moraalisen, ja ehkä myös juridisen vastuun pojan kuolemasta. Aina, kun alaikäinen on saanut alkoholia, on olemassa joku täysi-ikäinen, joka on välittänyt alkoholia nuoremmalle.

Miksi poliisi ei ole panostanut sen selvittämiseen, keitä nämä täysi-ikäiset ovat, jotka ovat välittäneet alkoholia alaikäisille, jotka ovat sitten joutuneet rikoksen kohteeksi tai syyllistyneet itse rikokseen? Otin eilisellä eduskunnalla kyselytunnilla esille tämän huolestuttavan kysymyksen, ja ministerien vastauksista voidaan vetää se johtopäätös, että viranomaiset tulevat ryhdistäytymään tässä kysymyksessä.

Suomi-Ruotsi-maaottelu bonuksista

Torstai 11.3.2010 klo 9:16

Ruotsalaisen Dagens Industri –lehden pääotsikko oli pari päivää sitten ”Maaottelu Telia Soneran bonuksista”. Ruotsin valtio, joka on yhtiön suurin osakkeenomistaja runsaalla 37 prosentilla osakkeista, haluaa lopettaa bonusjärjestelmän yhtiön jo valmiiksi korkeasti palkatuille johtajille.

Suomen valtio, joka on toiseksi suurin osakkeenomistaja, haluaa edelleen pitää kiinni bonusjärjestelmästä, ja perustelee sitä yrityksen ja osakkeenomistajien edulla. Suomalaiset syyttävät Ruotsin valtiota politiikan tuomisesta yhtiöön. Bonuksia koskevasta äänestyksestä odotetaan hyvin tiukkaa.

En voi parhaalla tahdollanikaan ymmärtää, miten bonukset johtajille, joiden vuositulot ovat useita satoja tuhansia euroja vuodessa, houkuttelisivat heitä työskentelemään paremmin. Bonukset voivat sitä vastoin houkutella yrityksen johtoa ottamaan ylisuuria riskejä. Sellaisia esimerkkejä on erityisesti yritysmaailmassa runsaasti. Tässä maaottelussa kannatan, toisin kuin oikeassa maaottelussa, Ruotsia.

Minne menevät avustusrahat?

Keskiviikko 10.3.2010 klo 9:03

On aina tärkeää, että tehtävissä päätöksissä hyödynnetään niitä kokemuksia, joita eri tilanteista on saatu. Valiokunnan matka Kamputseaan ja Laosiin ei tee meistä jäsenistä suuria asiantuntijoita avustuskysymyksissä eikä rikostentorjunnassa, mutta sitä, mitä silmät ovat nähneet ja korvat kuulleet, emme jätä huomiotta.

Hallintokulut ja kaikenlainen byrokratia kuluttavat liian suuren osuuden avustusrahoista ainakin niissä kahdessa maassa, joissa vierailimme. Monta hyvin palkattua konsulttia ja tarkkailijaa tulee sekä antaja- että vastaanottajamaassa saamaan osansa rahoista, ja varsinaiset projektit kärsivät tästä. Kaikki tietävät tämän, mutta epäkohdan on kuitenkin annettu jatkua.

Hyvää avustuspolitiikkaa

Tiistai 9.3.2010 klo 14:08

Kamputseaan ja Laosiin suuntautuvan matkamme aikana olemme tutustuneet paitsi projekteihin, joita rahoitetaan avustusrahoilla, myös projekteihin, joihin ulkomaiset yritykset ovat ryhtyneet näillä alueilla. Sellainen on esimerkiksi Stora-Enson plantaasi Laosissa.

Saamiemme tietojen perusteella investointi on kannattavaa Stora-Ensolle, ja erityisesti paikalliselle väestölle. Stora-Enson plantaasista maksama vuokra on vajaat kymmenen euroa hehtaarilta vuodessa, kun bruttotulo on noin 200 euroa hehtaarilta. Ennen kuin plantaasi voidaan ottaa käyttöön, täytyy se puhdistaa miinoista, mikä on aika kallista. Stora-Ensolla on tavoitteena satakertaistaa plantaasiensa määrä Laosissa.

Tähän ei tarvita verorahoja, eikä se myöskään kilpaile kotimaisen teollisuutemme kanssa. Tämä on avustuspolitiikkaa, jossa ei ole häviäjiä, vaan vain voittajia.

Mikä saa lapset tyytyväisiksi?

Maanantai 8.3.2010 klo 9:18

Kun vierailemme maissa, jotka eroavat omasta maastamme, toteamme hiljaa itseksemme, että meillä on varmaankin paras yhteiskuntajärjestelmä. On mahdollista, että ainakin muiden maiden poliittisilla johtajilla on samankaltaisia ajatuksia, eli että heidän järjestelmänsä on paras. Vaikka Suomi kuuluu niihin maihin, joissa kuilu yhteiskuntaryhmien välillä on kaikkein pienimpiä, ei se kuitenkaan tarkoita, etteikö meilläkin olisi paljon parannettavaa.

Olen muutamien viime päivien aikana nähnyt valtavia tuloeroja sekä Thaimaassa että Kamputseassa. Luonnollisesti olen pitänyt huonona asiana sitä, että lapset elävät täällä köyhissä oloissa, mutta samanaikaisesti olen miettinyt sitä, miten nämä vaikuttavat olevan yhtä tyytyväisiä kuin meidän lapsemme. Tämä on vienyt ajatukseni omaan lapsuuteeni. Meillä pian sodan jälkeen syntyneillä lapsilla ei ollut paljon tavaroita, mutta kun me emme tienneet mistään paremmasta, olimme tyytyväisiä.

Niinpä suurin osa avustusrahoista pitäisi ohjata niille, jotka kärsivät nälänhädästä. Saman periaatteen mukaan pitäisi Suomessa sosiaalipoliittiset toimenpiteet ohjata niille, jotka ovat kaikkein huonoimmassa asemassa, eikä jakaa niitä kaikkien yhteiskuntaryhmien kesken. Mutta näin eivät kaikki kuitenkaan ajattele.

Missä on ahkeruus?

Sunnuntai 7.3.2010 klo 8:56

Minulla on ollut aasialaisista se kuva, että he ovat ahkeraa ja yritteliästä väkeä. Tämä käsitys sai todellisen kolauksen, kun vierailin kolmessa Suomen tukemassa projektissa Kamputseassa. Summa, jonka olemme antaneet, ja jota edelleen annetaan, on aika vähäpätöinen, mutta tulokset ovat vielä vähäpätöisempiä. Kylälle annettu avustus, jota on maksettu edelleen muutamille sadoille perheille, jotta nämä voisivat kasvattaa sikoja ja kanoja ja aloittaa sientenviljelyn, ei ole tuottanut mitään uusia tuloksia. Tämä johtuu lähinnä ihmisten merkillisestä suhtautumisesta työntekoon. Vain afrikkalaisissa kylissä olen nähnyt vastaavaa suhtautumista. Vaikuttaa olevan mukavampaa istua pihalla kaiken lian ja epäjärjestyksen keskellä kuin pitää puhtaana omaa elinympäristöä. Onko kommunistinen järjestelmä turmellut muuten niin ahkerat aasialaiset?

Tilintekoa menneisyyden kanssa

Lauantai 6.3.2010 klo 8:00

Tiedetään oikein hyvin, että historiassa on harjoitettu, ja harjoitetaan edelleen, uskomatonta julmuutta ihmisryhmiä kohtaan. Diktaattoreilla, kuten Hitlerillä, Stalinilla, Aminilla ja Pol Potilla on omallatunnollaan yli kymmenen miljoonan ihmisen henki. Vierailin eilen vankilassa, jossa Pol Pot kidutti ja tappoi kansaa vielä niinkin myöhään kuin 1979. Kaiken kaikkiaan todennäköisesti noin kolme miljoonaa ihmistä tapettiin Pol Potin valtakauden aikana.

Tapahtumat alkoivat köyhien puna-khmerien hyökkäyksellä rikkaita vastaan, mutta tilanne muuttui aika nopeasti massamurhaksi. Nyt on käynnistetty oikeudenkäynti tuon ajan hallinnon pahimpia rikollisia vastaan, jotka ovat tänään noin 85 vuoden ikäisiä.

Myöskään Suomen lyhyt historia ei ole veretön. Suomen sisällissodassa, vapaussodassa tai veljessodassa, mitä termiä siitä halutaankaan käyttää, punaisia olivat pääasiallisesti torpparit ja työläiset. Melkein 40 000 henkilöä menetti henkensä, ja uhrit olivat pääasiassa punaisten puolelta. Nykyäänkin tietyissä piireissä on katkeruutta siitä, että me emme vieläkään ole riittävässä määrin tehneet tiliä menneisyytemme kanssa.

Thaimaa jatkaa taistelua

Perjantai 5.3.2010 klo 9:11

Muistan, miten noin neljä vuotta sitten kirjoitin blogiini siitä, että Thaimaan viranomaiset olivat onnistuneet vähentämään huumerikollisuutta. Resursseja huumerikosten vastaiseen taisteluun oli lisätty, ja sen lisäksi rangaistuksia näistä rikoksista oli tiukennettu. Suurella ylpeydellä esiteltiin lukuja, jotka näyttivät, että huumerikollisuuden määrä oli vähentynyt.

Eilen sain samoilta viranomaisilta tilastoja kehityksestä viimeisen vuoden ajalta. Tilastot näyttivät, että hyvät tulokset ovat nyt historiaa. Kaikki on mennyt väärään suuntaan, ja huumerikollisuus on viimeisen neljän vuoden aikana kasvanut noin 50 prosentilla. Kovat toimenpiteet eivät enää pure, mutta viranomaiset eivät myöskään tienneet, mihin uusiin toimenpiteisiin pitäisi ryhtyä. Rikollisia houkutellaan tarjoamalla mahdollisuuksia ansaita suuria määriä rahaa huumekaupalla.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että huumerikollisuuden vastaisesta taistelusta luovuttaisiin, vaan päinvastoin. Yhteistyö eri maiden ja viranomaisten välillä, samoin kuin kansalaisten apu, on enemmän kuin tärkeää taistelussa tätä rikollisuutta vastaan.

Ruotsi muuttunut yritysten veroparatiisiksi

Torstai 4.3.2010 klo 8:41

1990-luvun lopulla Ruotsi tunnettiin siitä, miten raskaasti se verotti yrityksiä. Tämä johti siihen, että monet suuryritykset muuttivat pois Ruotsista. Kun Stora ja Enso fuusioituivat, kirjoitettiin asiasta ruotsalaisissa lehdissä. Sen, että Helsinki valittiin kotipaikaksi uudelle yritykselle, sanottiin johtuvan verotussyistä.

Suuryhtiöt Ikea ja Tetra Pak muuttivat pois Ruotsista juuri verotuksen vuoksi. Sanottiin, että strategi molempien muuttojen takana oli Göran Grosskopf, joka toimii puheenjohtajana Ikean omistajayhtiössä Inka Holdingissa. Grosskopf hurraa tänään niille veronalennuksille, joita Ruotsi on tehnyt, ja sanoo, että jos ne olisi tehty aikaisemmin, olisivat molemmat edellä mainitut yritykset pysyneet maassa. Hän sanoo edelleen, että ulkomaiset yritykset harkitsevat nyt muuttamista Ruotsiin sen vuoksi, että siellä on tällä hetkellä kevyt verotus.

Kun me Suomessa saatamme voimaan yritysverotuksen uudistusta, on meillä kaikki syy varoa, että me emme tee samaa virhettä, jonka ruotsalaiset tekivät 1990-luvulla. Verokilpailu ei ole tervetullutta, mutta se on kuitenkin tärkeä tekijä, joka tulee ottaa huomioon verolainsäädännössä.

Sijoitusneuvojien epäonnistuneet neuvot

Keskiviikko 3.3.2010 klo 8:40

Kävin tämän viikon alussa pankissa tekemässä tiettyjä muutosilmoituksia. Siellä ollessani pankkivirkailija teki, mikä hänen tehtäviinsä kuuluukin, eli tarjosi minulle erilaisia palveluita. Yksi sellainen oli mahdollisuus osallistua pienellä korvauksella lounaille, joissa asiantuntijat antavat neuvoja sijoituskysymyksissä.

Ihmettelin neuvojen antamisen motiivia, ja mietin, miten onnistuneita asiantuntijoiden neuvot ovat olleet. Pyysin virkailijaa menemään Kauppalehden ja Dagens Industrin nettisivuille, ja lukemaan, miten hyviä norjalaisen analyysiyritys Investtechin suositukset ovat olleet. 10 yrityksestä, joita Investtech suositteli tammikuussa 2010, yhdeksän kohdalla kurssit olivat laskeneet keskimäärin 8 prosentilla.

Tämä ei tarkoita sitä, että näiden suositeltujen yritysten osakkeiden ostaminen olisi ollut huono asia. Pitkällä tähtäimellä se voi olla erittäin tuottoisa ratkaisu. Näin on usein, kun kyseessä ovat pitkäaikaiset investoinnit. Paras neuvo on kuitenkin edelleen jakaa investointeja useille aloille, ja ostaa pieniä eriä pitkän ajan kuluessa.

Kreikan uskomattoman laaja harmaa talous

Tiistai 2.3.2010 klo 8:51

Eilisen Bild-lehdessä oli artikkeli Kreikan katastrofaalisessa kunnossa olevasta taloudesta ja syistä siihen. On kauheaa lukea, miten paljon vilppiä esiintyy ja on esiintynyt Kreikan taloudessa. Artikkelissa väitettiin, että 30 % Kreikan taloudesta on ns. harmaata taloutta. Kaupan käyminen tavaroista ja palveluista ilman kuittia on todella yleistä, ja Kreikan lasketaan menettävän 30 miljardia euroa suorittamatta jääneinä arvonlisäveroina. Hyvämaineinen yksityislääkäri voi ilmoittaa kuukausituloikseen ainoastaan 300-1 000 euroa.

Eläkelait antavat mahdollisuuden keinotteluun, ja pienet eläkemaksut voivat johtaa runsaisiin eläkkeisiin. Lakkopäiviä on 1 000 henkilöä kohti Kreikassa kaksi kertaa niin paljon kuin Saksassa. Poliitikot elävät luksuselämää, ja poliitikoilla ja virkamiehillä on käytössään mm. 50 000 virka-autoa, kirjoittaa Bild.

Voi olla, että osaan tiedoista pitää suhtautua varauksellisesti, mutta joka tapauksessa uskomattomalta kuulostaa se, miten Kreikan kansa on valinnut edustajikseen päätöksentekijöitä, jotka ovat antaneet tällaisen jatkua vuosikausia.

Lumityöt ja kotitalousvähennys

Maanantai 1.3.2010 klo 9:10

Kirjoitin jokin aika sitten siitä, miten Ruotsin porvaripuolueet eroavat Suomen sisarpuolueista. Meillä sekä Kokoomus että Keskusta vastustavat reseptivapaiden lääkkeiden myymistä päivittäistavarakaupoissa, kun taas näiden sisarpuolueet Ruotsissa veivät läpi tällaisen uudistuksen tästä vuodesta alkaen.

Toinen kysymys, jossa taas ruotsalaisilla vasemmistopuolueilla Sdp:llä ja Vasemmistolla on erilainen kanta suomalaisiin sisarpuolueisiin nähden, koskee kotitalousvähennystä. Ruotsissa Vasemmisto vastustaa selkeästi kotitalousvähennystä, kun taas Sdp voi ajatella vähennyksen säilyttämistä, mutta vaatii kuitenkin muutoksia siihen. Suomessa ei mitään suurempaa kritiikkiä kotitalousvähennystä vastaan ole tullut Sdp:ltä eikä Vasemmistoliitolta. Tosin ne ovat osoittaneet, että vähennys koskee pääosin niitä, jotka voivat käyttää ulkopuolista työvoimaa kotitaloustöihin. Pienituloisille ei ole mitään suurempaa hyötyä vähennyksestä, kun heillä ei ole mahdollisuutta palkata ulkopuolisia.

Kotitaloustyöt ovat muuten hyvä esimerkki työstä, joka joko sisältyy bruttokansantuloon tai jää sen ulkopuolelle. Kun olen itse tehnyt lumityöt meidän, ja usein myös naapurin pihalla, ei tällä työllä ole mitään taloudellista arvoa. Jos ulkopuolinen taas olisi korvausta vastaan tehnyt sen, olisin minä voinut vähentää suuren osan kustannuksista verotuksessa, ja samanaikaisesti palkkio olisi kohottanut Suomen bruttokansantuotetta.

Kodittomia keskuudessamme

Sunnuntai 28.2.2010 klo 8:38

Luin eilen kööpenhaminalaisten kodittomien yhä pahenevasta tilanteesta. Yhdistys ”Lämmin sänky” joutuu vuokrasopimuksen päättymisen johdosta sulkemaan yhden 50 vuodepaikan yömajan. Kukaan ei osaa sanoa mihin kodittomat sen jälkeen lähtevät. Samanlaisia ongelmia löytyy kaikista suurkaupungeista. Myös Helsingissä on satoja kodittomia. Sen olen itse ihan konkreettisesti voinut todeta. Pari vuotta sitten ei ollut mitenkään harvinaista että kylminä pakkasiltoina törmäsin asuntoni kerrostalon porraskäytävän lattialla lämpöpatterin vieressä makaavaan kodittomaan. Mitään harmia siitä ei ollut minulle ja tuskinpa kenelle muullekaan asukkaalle. Talonmiehelle saattoi ehkä joskus tulla vähän ylimääräisiä siivoushommia.  Kovista pakkasista huolimatta en ole tänä talvena kertaakaan tavannut porraskäytävän lattialla makaavaa koditonta. Voisiko mahdollisesti olla niin, että Helsingin kaupunki on onnistunut tarjoamaan kodittomille katto pään päältä?

 

Ruotsalaiset kannustavat Suomea

Lauantai 27.2.2010 klo 7:48

Ruotsissa tehtiin minigallup siitä, mitä maata ruotsalaiset kannattavat nyt, kun Ruotsi putosi jääkiekon loppupeleistä Vancouverin olympialaisissa. Gallupin tulos ei yllättänyt minua. Olen ollut vuosien saatossa eri yhteyksissä aika paljon tekemisissä muiden pohjoismaalaisten kanssa. Miltei poikkeuksetta heidän suosikkinsa on heidän oman maansa jälkeen ollut jokin muu Pohjolan maa. Minigallup vahvisti tätä käsitystäni. Ruotsalaisten vastaus yllä mainittuun kysymykseen kuului: Totta kai kannatamme Suomea, kulta kuuluu Pohjolaan. Niin kuuluu, mutta eilinen ottelu romutti ne haaveet.

Joitakin vuosia sitten tehtiin samanlainen gallupkysely Tanskassa sen jälkeen, kun tanskalaiset eivät olleet onnistuneet pääsemään jatkoon jalkapallon EM-kisoissa. Suuri enemmistö tanskalaisista sanoi olevansa pohjoismaiden kannattajia, ja kannattavansa siksi Ruotsia. Sama asenne vahvistuu myös Suomessa. Sydän lyö lujaa Suomelle, mutta heti takana tulevat muut pohjoismaat.

Kreikka mustamaalaa myös Suomea

Perjantai 26.2.2010 klo 8:58

Politiikassa ei ole epätavallista liioitella, eikä myöskään vähätellä asioita. Yleistäminen ei myöskään ole epätavallista. Tarkoitus pyhittää keinot, sanotaan. Kreikkaa on kritisoitu siitä, että se on vääristellyt lukuja tarkoituksenaan piilottaa Kreikan talouden huono tila.

Maan varapääministeri Pangalos käy vastahyökkäykseen ja väittää, että KAIKKI maat antoivat vääriä tietoja taloudestaan ennen euroon siirtymistä. Tämän lisäksi hän väittää, että Italian lukujen vääristely oli vielä suurempaa kuin Kreikan. Saksa, joka on kritisoinut Kreikkaa, sai kuulla, miten natsit toisen maailmansodan aikana tyhjensivät Kreikan keskuspankin. He veivät pois kullan ja rahat, ja nyt he voisivat ainakin kiittää siitä, mitä ovat vieneet, sanoi Pangalos.

Varapääministeri siis väittää, että kaikki maat ovat antaneet tietoja, jotka eivät pidä paikkaansa. Tämä sisältää väitteen siitä, että myös Suomi on vääristellyt tietoja. Hyväksyykö Suomen hallitus tuollaisen väitteen, vai aiotaanko vaatia selvitystä? Henkilökohtaisesti minun on hyvin vaikea uskoa, että me olisimme vääristelleet lukuja, mutta en myöskään usko, että mitään selvitystä aiotaan vaatia.

Yksimielisiä, mutta kuitenkin niin erimielisiä

Torstai 25.2.2010 klo 11:14

Eilisen välikysymysdebatti oli melko sekava. Syytöksiä siitä, kuka on tehnyt mitä, ja kuka on tehnyt virheitä, sateli molemmilta puolilta. Sitä, miksi ei voida olla yhtä mieltä sellaisessa kysymyksessä, jossa linjaerot ovat minimaalisia, on vaikea ymmärtää. Kaikki sanovat nimittäin, että pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta, joka tunnetaan suhteellisen pienistä luokkaeroista, ja jossa heikoimmista huolehditaan, tulee säilyttää.

Tuloerot ovat 2000-luvulla kasvaneet kaikissa maissa. Kaikkein eniten ne ovat kasvaneet USA:ssa, Kanadassa, Saksassa, Norjassa ja Suomessa. Samanaikaisesti Suomen bruttoveroaste on laskenut niin, että se on tänä päivänä 5-6 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin Tanskassa ja Ruotsissa. Kaikki tietävät paremmin kuin hyvin sen, että taloudellista eriarvoisuutta voidaan vähentää vain kansalaisten perusturvaa parantamalla. Tätä ei kuitenkaan voida toteuttaa ilman bruttoveroasteen nostoa noin 1-2 prosenttiyksiköllä.

Siitä, että näin on tilanne, ei ole erimielisyyttä, mutta siihen yksimielisyys sitten loppuukin. Hallitus ei ole halukas korottamaan veroja parantaakseen heikoimmassa asemassa olevien tilannetta.

Kultamitalisteja nöyryytetään

Keskiviikko 24.2.2010 klo 9:20

Kultamitalisti Charlotte Kalla kertoi medialle, että dopingtesti, jonka hän joutui käymään läpi kisan jälkeen, oli nöyryyttävä. Hän oli suorastaan pyöristynyt siitä, että hänet pakotettiin riisuutumaan kokonaan. Tämän tarkoituksena oli varmistua siitä, että hänellä ei ollut minkäänlaista virtsapussia kiinnitettynä ruumiiseensa. Sellaista tiedetään aikaisemmin tapahtuneen.

Saksalainen naisten ampumahiihdon kaksinkertainen kultamitalisti Magdalena Neuner kritisoi vielä kovemmin sanankääntein dopingtestejä suorittavia toimihenkilöitä. Sinitakit, kuten hän heitä kutsuu, eivät osoita mitään kunnioitusta. Heti sen jälkeen, kun hän oli ylittänyt maalilinjan, hyökkäsivät sinitakit, ja tarttuivat hänen käsivarteensa. Viiden kovaäänisen sinitakin seuraamana ohjattiin hänet nopeasti pois, vähän kuin lammasta olisi viety teuraspenkille. Tunnetta olympiakullan voittamisesta ei ollut. Tuossa tilanteessa testattavaa ei kohdella ihmisenä, ja on hankala kuvitella stressaavampaa dopingtestiä, sanoo Neuner.

Väkisinkin nousee mieleen kysymys: Miksi pitää toimia niin epäkunnioittavasti?