Yhteystiedot

Kansanedustaja
Bjarne Kallis
p. (09) 432 3042
050 511 3042
bjarne.kallis (ät)eduskunta.fi

Avustaja Jussi Kärmeranta
p. (09) 432 4042
jussi.karmeranta (ät) eduskunta.fi

Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä
p. (09) 4321
fax. (09) 408 225

Ryhmän pääsihteeri
Marjo Loponen
p. (09) 432 3261
marjo.loponen (ät) eduskunta.fi

Kristillisdemokraattien puoluetoimisto
Karjalankatu 2 C, 7 krs.
00520 Helsinki
p. (09) 348 822 00
fax (09) 348 822 28
www.kd.fi

Miksi Ylen journalisti sai potkut työstään?

Perjantai 3.9.2010 klo 9:55

Ylen päätöstä erottaa Moskovan-journalistinsa Antero Eerola on kommentoitu ahkerasti. Yle ilmoittaa syyksi sen, että hän muodostaa turvallisuusriskin, kun hänen kannettava tietokoneensa on varastettu kahdesti. Eerola itse, samoin kuin osa poliitikoista antaa ymmärtää, että syynä on se haastattelu, jonka Eerola teki Kosatjevista, joka on Venäjän Duuman ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja. Haastattelussa Eerolan kerrotaan antaneen Kosatjeville väärän kuvan siitä, mitä ministeri Katainen oli sanonut Venäjästä suurvaltana. Kuten tiedetään, reagoi Kosatjev hyvin voimakkaasti Kataisen lausuntoon.

Yle pitää tiukasti kiinni siitä, että irtisanominen ei liity mitenkään haastatteluun, ja että syy on vain ja ainoastaan turvallisuusriski. Siksi Yle ei kiistä sitä, että Kokoomus on ottanut yhteyttä Yleen ja esittänyt voimakasta kritiikkiä Eerolan toimintaa kohtaan haastattelussa.

Sitä, mikä todellinen syy irtisanomiselle on, en tiedä minä, eikä kukaan muukaan ulkopuolinen. Mutta sen kyllä tiedän, että on olemassa journalisteja, jotka ovat eri syistä yrittäneet esittää tosiasioita tietyssä valossa. Nämä journalistit työskentelevät usein puolueisiin sidoksissa olevissa lehdissä, ja asioiden esittäminen tietyssä valossa on näin ollen työnantajan intresseissä. Suurempi tarve journalistin objektiivisuudelle ja asiallisuudelle on niillä, jotka työskentelevät valtion omistamassa Ylessä. Siksi pitää myös vastatoimien seurata siitä, mikäli journalisti rikkoo näitä periaatteita vastaan, mutta kun niin tapahtuu, pitäisi myös ilmoittaa todellinen syy.

Vasemmistoliitto haluaa sekä korottaa että laskea energiaveroa

Torstai 2.9.2010 klo 9:28

Sekä Sdp että Vasemmistoliitto ovat molemmat kritisoineet kesäkokouksissaan voimakkaasti energiaveron korotusta, jonka lasketaan antavan 700 miljoonaa euroa valtionkassaan. Kun työnantajien Kela-maksu palkoista poistui noin vuosi sitten, viestitti hallitus, että siitä syntyvää alijäämää kompensoidaan energia- ja ympäristöveroilla. Erityisesti kunnat, joiden palkkakustannukset ovat huomattavia, hyötyivät siitä, että Kela-maksu poistettiin, ja laskun maksavat nyt kuluttajat kohonneiden sähkölaskujen muodossa. Onko tämä oikein vai väärin?

Hyvin tietoisena siitä, että Kela-maksun poistaminen tultaisiin kompensoimaan yllä mainitulla tavalla, äänestin aikanaan hallituksen esityksen puolesta. Kela-maksun poistaminen oli käytännössä veroa työstä, ja sen poistaminen alensi näin ollen palkkakustannuksia.

Vasemmistoliitto kritisoi energiaveroa perustellen sitä sillä, että se on yhtä suuri kaikille, ja että se nostaa asumiskustannuksia sähkölämmitteisissä taloissa noin 20 eurolla kuukaudessa. Argumentti ontuu pahasti, kun Vasemmistoliitto esittää samanaikaisesti, että ydinvoimalaitoksen polttoainetta voitaisiin alkaa verottaa. Myös sellainen vero nostaisi kuluttajien sähkökustannuksia. Logiikka tuntuu ontuvan.

Merkillinen lausunto kansanedustajalta

Keskiviikko 1.9.2010 klo 9:59

Valtatie 8, joka kulkee rannikkoa pitkin Turusta Porin, Vaasan ja Kokkolan kautta Ouluun, ei kuulu siihen ryhmään, joka saanee päätien statuksen. Esitykset pääteiksi ovat sellaisia, jotka yhdistävät maakuntakeskuksia Helsinkiin. Pääteiden tasoa tullaan korottamaan, mikä tarkoittaa sitä, että määrärahat valta- ja kantateiden kunnossapitoon uhkaavat laskea. Tästä seurannee se, että korkein sallittu nopeus näillä alemman tason teillä tullee laskemaan nykyisestä satasesta 80 kilometriin tunnissa. Yrityksille ja ihmisille, jotka ovat länsirannikolla, valtatie 8 on elinhermo, joka yhdistää kuntia toisiinsa. Alhaisempi status johtaa siihen, että valtatie 8:n kunto laskee, mikäli määrärahoja teiden kunnossapitoon ei koroteta.

Österbottens Tidning-lehdessä (31.8.) kansanedustaja Wideroos näyttää ymmärtävän tämän, kun hän lausunnossaan toteaa, mitä seuraa, jos valtatie 8:aa ei luokitella päätieksi. Hän pahoittelee sitä, ettei ole myönnetty riittävästi määrärahaa teiden kunnossapitoon. Hän sanoo, että ”me kirjaamme joka vuosi enemmän tiemäärärahoja budjettiin, mutta valtiovarainministeriö palauttaa esityksen aina takaisin määrärahan poistettuaan”. Miten merkillinen lausunto!!!

Teiden kunnossapitomäärärahoista, samoin kuin kaikista muistakin määrärahoista, päättää eduskunta, eikä mikään muu taho. Valtiovarainministeriö tekee esityksensä, mutta eduskunta tekee lopullisen päätöksen. Kun teiden kunnossapitomäärärahoja käsitellään eduskunnassa, on kansanedustajia joka vuosi informoitu siitä, miten meidän tieverkkomme kunto pääteitä lukuun ottamatta on tasaisesti huonontunut. Siksi on myös esitetty määrärahojen korottamista. Näitä korotettuja määrärahoja on Wideroos yhdessä hallituspuolueiden kansanedustajien kanssa äänestyksissä järjestelmällisesti vastustanut. Syy alhaisiin määrärahoihin on siis yksinomaan Wideroosissa ja niissä, jotka ovat kaataneet esitykset korkeammista määrärahoista. Turha syyttää tästä valtiovarainministeriötä, jolla ei ole asiassa päätäntävaltaa.

Ovatko äänettömät autot vaarallisia liikenteessä?

Tiistai 31.8.2010 klo 9:10

Mietin sitä, millaisia reaktioita olisi odotettavissa, mikäli poliittinen puolue esittäisi, että sähkö- ja hybridiautot tulisi varustaa laitteella, josta kuuluisi keinotekoista moottorin ääntä. Tämä olisi tarpeellista sen vuoksi, että nämä miltei äänettömät autot muodostavat riskin liikenteessä.

Tällaista esitystä ei kuitenkaan tarvita, sillä Toyota on jo valmistanut tällaisen laitteen. Sähkö- ja hybridiautoja pidetään kaupunkiliikenteessä erityisen vaarallisina jalankulkijoille ja pyöräilijöille, jotka eivät kuule auton lähestymistä. Toyota on kehittänyt Prius-automalliinsa äänigeneraattorin, joka kehittää ääntä, jonka voimakkuus on 55 desibeliä. Äänitaso on riittävän korkea, jotta jalankulkijat ja pyöräilijät kuulevat sen. Maantieajoon siirryttäessä voi äänigeneraattorin sulkea.

Politiikkako ihmishenkeä tärkeämpi?

Maanantai 30.8.2010 klo 7:39

Kommentit ehdotuksesta siitä, että 17 vuotta täyttänyt voi saada ajokortin ovat olleet yllättäviä. Ehdotukseen liittyy ehtoja ja hyvin selkeästi todettiin myös, että oikeus yksin ajaa autoa alkaa vasta henkilön täytettyä 18 v. Ehdotuksen tarkoitus oli ja on parantaa liikenneturvallisuutta. Olisi ollut toivottavaa, että myös kommentit olisivat lähteneet tästä näkökohdasta. Vai vastustaa joku liikenneturvallisuuden parantamista.

Ehdotuksessa viitattiin niihin myönteisiin tuloksiin mitä Saksassa on saatu kun tätä on siellä eri osavaltiossa kokeiltu vuodesta 2004 lähtien. Tulokset osoittavat, että kokeiluun osallistuneet nuoret ovat selvästi harvemmin osapuolena liikenneonnettomuuksissa kuin ne nuoret jotka ovat ajokorttinsa saaneet perinteisellä tavalla. Voisi myös väittää, että ne jotka vastustavat uudistusta, vastustavat myös liikenneturvallisuuden parantamista. Kun näin ei kuitenkaan ole, löytyvät vastustamisen syyt muualta ja todennäköisesti poliittiselta puolelta. Jos näin on, voidaan sanoa, että politiikka nousee näillä henkilöillä ihmishenkeä tärkeämmäksi  Aika kolkkoa ja todella sairasta.

En halunnut tottaa pettymystä

Sunnuntai 29.8.2010 klo 9:03

Puolueiden telttojen ympärillä oli eilen Kokkolan venetsialaistorilla vilskettä. Ensimmäisenä rivissä oli Keskusta, jonka jälkeen tuli Kokoomus, Sdp ja Kristillisdemokraatit. Sdp tarjosi yleisölle grillimakkaraa ja me kaurapuuroa. Kahvia toriyleisö sai Keskustan ja Kokoomuksen osastolta. Puuroa jaoimme yli 300 annosta.

Osa yleisöstä oli tullut torille saamaan vastauksia heitä askarruttaviin kysymyksiin.  Sellaisia olivat mm: Miksi omaishoitaja saa eläkkeensä vasta 67 vuotiaana? Miksi tiehallinto estää vapaa-ajankalastajia kalastamasta Raippaluodon sillalta?  Miksi maksaamme edelleen sotakorvauksia Venäjälle? Useimmat kysymykset koskivat kuitenkin sosiaalipolitiikkaa.

Sotakorvauskysymys liittyi budjetin 13,5 miljoonaa euroa suuruiseen määrärahaan lähialueyhteistyön projekteihin Venäjän puolella. Kerroin miehellä , että määrärahaa on valiokunnassa joka vuosi kritisoitu, mutta hallituspuolueet ovat kuitenkin pitäneet kiinni esityksestä ja viime vuonna ne jopa korottivat sitä. Kehotin miestä menemään hallituspuolueiden osastolle ja siellä kysyä samaa. Näin hän teki ja tuli vähän ajan kuluttua tyytyväisenä takaisin. Hän kertoi, että siellä oli tätä määrärahaa ihmetelty ja sanoneet,  että tästä pitää eduskunnassa ehdottomasti keskustella. En halunnut tuottaa miehellä pettymystä sanomalla, että varmasti otetaan esille, mutta hallituspuolueet  tulevat pitämään määrärahasta kiinni. Sen sijaan totesin hänelle että ” tuo kuulostaa hyvältä”. Nyt mies elää siinä uskossa että torilla kannatti käydä.

Eronneen naisen asema

Lauantai 28.8.2010 klo 7:16

Norjassa käydään vilkasta keskustelua ehdotuksesta, jonka mukaan eronnut puoliso, joka on hoitanut kotia ja lapsia saisi puolet toisen puolison eläkkeestä. Tällaisen ehdotuksen teki minulle tuntematon Naispaneeli ja se synnytti voimakasta vastustusta vasemmistopolitiikkojen taholta. Tämä on kuin ”kääntäisi kelloa taaksepäin”, ”en ollut uskoa silmiäni kun tuon luin” oli kahden vasemmistopoliitikon kommentti. Tämä ei ole modernia perhepolitiikkaa. Naisia tulee kannustaa lähtemään työelämään, jotta he tulisivat miehestään riippumattomaksi sanottiin myös.

Omasta kiinni pitäminen on useimmissa tapauksissa ilmaisu itsekkyydestä. Löytyy liian paljon esimerkkejä siitä kun naisen eläke on jäänyt minimaaliseksi silloin kun hän on pitänyt kotia ja lapsia oman uraa tärkeämpänä. Avioerotapauksissa hän menettää sen perhe-eläkkeen, jonka hän olisi saanut ex-miehensä jälkeen. Monissa tapauksissa miehen uusi vaimo saa tuon eläkkeen. Onko tämä oikein ja jos niin silloin myös voimassa oleva laki on oikeudenmukainen.

Kreikka-parka

Perjantai 27.8.2010 klo 10:09

Luin eilen artikkelin Kreikan taloudellisesta tilanteesta. Se näyttää todella surkealta, kun taloudelliset avainluvut ovat nopeasti huonontuneet. Palkkoja ja eläkkeitä on alennettu 20 prosentilla. Arvonlisäveroa on nostettu 19:stä 23 prosenttiin. Taloudellinen kasvu on miinuksen puolella, ja inflaatio on korkeimmillaan 13 vuoteen, eli 5,5 %.

Työttömyys uhkaa nousta 20 prosenttiin, ja monessa Ateenan lähiössä työttömyys on jopa 70 %. Vain harvat uskovat siihen, että maa pystyy tulevaisuudessa maksamaan takaisin 110 miljardin euron suuruisen lainansa, jonka se sai EU:lta ja IMF:ltä. Kreikka-lainan käsittely ei kestänyt eduskunnassa montaakaan päivää.

Hallituspuolueiden kansanedustajat toistivat tuolloin fraaseja, joita he itsekään eivät täysin ymmärtäneet, ja äänestivät lainan myöntämisen puolesta. KD:n eduskuntaryhmällä oli oma esitys, jonka mukaan lopullinen päätös olisi tehty sen jälkeen, kun olisi käyty neuvotteluja Kreikan velkojien kanssa tavoitteena saada nämä luopumaan osasta saataviaan. Käytännössä se olisi tarkoittanut sitä, että lopullinen päätös olisi tehty ensi vuoden alussa.

Niillä tiedoilla, joita meillä tänään on Kreikasta, uskon, että eduskunta tuskin olisi myöntänyt Kreikalle yli miljardin euron suuruista lainaa. Mutta en myöskään usko, että ne, jotka äänestivät lainan myöntämisen puolesta, katuvat toimintansa. He tekivät vain sen, mitä hallitus oli käskenyt heidän tehdä.

Lainan antaminen EU-maille

Torstai 26.8.2010 klo 9:09

Ruotsi tekee EU-politiikassan historiaa, kun se ei aio hyväksyä EU-komission esitystä vaan vetoaa läheisyysperiaatteeseen. Komissio esittää, että jokaisen EU-maan olisi automaattisesti velvollinen antamaan lainaa toiselle EU-maalle,  jonka oma vakuusjärjestelmä ei ole riittävä,  jotta maa selviytyisi mahdollisesta finanssikriisistään. Jos esim. Islanti olisi ollut EU-.maa olisi muiden EU-maiden pitänyt automaattisesti lainata rahaa Islannille.
Jos kolmannes EU-maista yhtyy Ruotsin kantaan ja vetoaa läheisyysperiaatteeseen, tulee komission käsitellä asia uudelleen. Mielenkiinnolla odotan mitä Suomen hallitus aikoo eduskunnalle asiasta esittää. Yhtyykö se Ruotsin kantaan vai esittääkö se, että komission esitys hyväksytään?

Oppilaiden kannabiskokeilu

Keskiviikko 25.8.2010 klo 8:21 - Bjarne Kallis

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) raportti oppilaiden kannabiskokeilusta oli jos ei hälyttävä niin ainakin huolestuttava. Noin joka viides ammattikoululainen ilmoitti kokeilleensa kannabista. Lukiolaisten keskuudessa osuus oli hieman pienempi. Noin puolet oppilaista sanoi tuntevansa tuttavapiiristään jonkun, joka on kokeillut huumaavia aineita ja noin kolmannes kaikista oppilaista sanoi että huumeiden hankkiminen kotikunnasta on melko tai erittäin helppoa.
Samanlaista tietoa sain joitakin kuukausia sitten eräältä mieheltä,,jonka 20-vuotias poika on jo useita kertoja ollut huumeiden takia hoidossa. Miehen nuorempi, vielä peruskouluiässä oleva toinen poika oli ehtinyt käyttää huumeita jonkin aikaa, ennen kuin joutui kiinni. Ymmärrettävistä syistä tämä oli poikien isän ja äidin suurin huoli, jota vaivasi heitä aamusta iltaan.
Mies väitti myös, että on huumeiden ostaminen on helppoa koska sitä tullaan potentiaalisille käyttäjille tarjoamaan. Tupakkaa saa, mutta sitä pitää itse käydä ostamassa.
Mitä pitäisi tehdä, kysytään. Huumeiden käyttö voi jatkua yllättävän pitkään ennen kuin vanhemmat sen huomaavat. THL korostaa koulun merkitystä ennalta ehkäisevässä työssä. Tämä edellyttää jonkin verran lisäresursseja kouluille ja ennen kaikkea tehokkaampaa yhteistyötä kodin ja koulun välille. Ongelma pahenee mikäli ei pian ryhdytä toimenpiteisiin.

Mikä on Kiviniemen lopullinen kanta?

Tiistai 24.8.2010 klo 9:07

Viime viikolla pääministeri Kiviniemi sanoi, että kokoomusministerien arviot Venäjän tilasta eivät ole hallituksen kanta. Hän otti siis etäisyyttä niistä. Eilen ministeri Stubb kertoi, että pääministeri nyttemmin on sitä mieltä, että arviot mahtuvat erittäin hyvin ulkopoliittiseen linjaamme. Siis muutama päivä sitten ne eivät mahtuneet linjaamme nyt ne mahtuvat ei vain hyvin vaan erittäin hyvin. Mitä tuohon pitäisi sanoa?  

USA:n ja Venäjän ongelmat

Maanantai 23.8.2010 klo 7:28

Monet USA:n osavaltiot ja kunnat ovat New York Times lehden mukaan suurissa talousvaikeuksissa. Koulun oppilaat saavat pitkän luettelon siitä mitä kaikkea tuotteita heidän tulisi itse hankkia ja tuoda kouluun. Näitä tuotteita löytyy aina kopiointipaperista  WC-paperiin. Tämä kuulostaa aika huolestuttavalta. Miten olisi vaatimaton veronkorotus jotta saataisiin kouluihin WC-paperia?

Naapurimaamme Venäjä on käynnistämässä kampanjaa juopottelua vastaan. Venäjän johdon suunnitelmiin kuuluu muuttaa lakia niin että kello 22 ja 10 välillä ei enää saisi myydä 15% vahvempaa alkoholijuomaa. Tämän lisäksi aiotaan enemmän kuin kaksinkertaistaa alkoholin hintaa  vuoteen 2013 mennessä.

Ei ihme että Suomi on maailman paras maa asua kun katsoo mitä ongelmia löytyy suurvalloista.

Köyhä vai etuoikeutettu?

Sunnuntai 22.8.2010 klo 12:02

Tulevaisuutemme on nuorten käsissä. Sen takia kannattaa investoida nuoriin. Näin se on aina ollut ja näin se tulee aina olemaan. Tämä onkin syy minkä takia poliitikot niin paljon puhuvat nuorten puolesta. Toinen syy on poliittinen. Opiskelijat muodostavat suuren ryhmän, jonka äänistä puolueet ovat kovin kiinnostuneita.

Opiskelijat kuuluvat tilastojen mukaan yhteiskunnan kaikkein köyhimpään ryhmään ja tämä on myös yksi syy siihen että poliitikot nostavat tämän ryhmän niin usein esille.

Aikana eli 1960-luvun loppupuolella kun itse opiskelin ei ollut minkäänlaisia opintososiaalisia etuja. Pankkilainan saattoi saada jos löytyi lainalle takaajia. Suurin osa meistä piti itse tavalla taikka toisella huolehtia toimeentulostamme. Taloudellisista vaikeuksista huolimatta emme kokeneet kuuluvamme yhteiskunnan köyhimpään joukkoon vaan pidimme itseämme etuoikeutettuina kun olimme opiskelupaikan saaneet.

Yhteiskunta on tuosta ajasta paljon muuttunut ja opiskelijoiden huolet ovat tänään jonkin verran toisenlaisia kuin ne joiden kanssa meidän ikäpolvi taisteli. Nuoriin kannatta edelleen satsata, mutta tärkeää olisi myös synnyttää opiskelijoiden keskuuteen tunne, että he eivät ainakaan pysyvästi kuuluu yhteiskunnan köyhälistöön vaan että he pikemminkin ovat etuoikeutettuja .

Käsittämätöntä logiikkaa.

Lauantai 21.8.2010 klo 13:09

Hallituksen ministerit ja hallituspuolueiden kansanedustajat vakuuttavat, ettei valtionbudjetista löydy löysää raha. He väittävät, että löysät on jo aikoja sitten leikattu pois ja lisäleikkausten tekeminen johtaisi suorastaan katastroofiin. Nämä puheet ja väitteet joutuvat outoon valoon kun tarkastalee ministeri Vehviläisen (kesk) lausuntoja koskien Seinäjoki-Oulu-ratahanketta. Ennen budjettiriihtä hän sanoi, ettei lisärahaa löydy pienentämällä pääluokan muita määrärahoja. Lopputulos oli kuitenkin se että todella tärkeästä Kehärata-hankkeesta Vantaan lentokentälle vähennettiin 7 miljoonaa euroa. Vähennys on lähes 10% esitetystä määrärarhasta (78,3 milj).

Leikkauksen jälkeen ministeri sanoo, ettei leikkaus keskeytä, ei supista eikä vaikuta mitenkään Kehärata-hankkeen etenemiseen, mutta myöskin että ”tietystä leikkaaminen on todella ikävää”.

Mitä johtopäätöksiä pitäisi näistä lausunnoista vetää? Leikkaaminen on ikävää vaikkei siitä ole mitään kielteisiä vaikutuksia. Mitä siinä on sitten niin ikävää?.

Onko Venäjä suurvalta?

Perjantai 20.8.2010 klo 7:50

Ei taida löytyä poliitikkoa joka ei olisi lausunut jotain, jota hän on pian sen jälkeen katunut Virheen myöntäminen käy kuitenkin kunnian päälle ja houkutus on suuri ruveta selittämään mitä lausunnolla oikeastaan tarkoitettiin. Näin me yleensä reagoimme vaikka tiedämme, että olisi ollut parempi sanoa että tuli ”mokattua." 

Tuore esimerkki onnettomasta lausunnosta tuli mielestäni ministeri Stubbin suusta kun hän sanoi "ettei Venäjä ole kansainvälisesti suurvalta". Tukea Stubb sai  ministereiltä  Katainen ja Häkämies. En tietenkään tiedä mihin ministerit tällä lausunnolla pyrkivät, mutta arvelen että tarkoitus oli osoittaa Suomen kansalle miten rohkeita he ovat kun eivät mitään pelkää ja uskaltavat sanoa Venäjälle "suorat sanat". Totuus on kuitenkin se, että Venäjä on suhteessa Suomeen suurvalta ja sen me olemme katkerasti aikaisemmin saaneet kokea.  Yllätys ei ole myöskään se,  että Moskovassa reagoitiin välittömästi tuohon lausuntoon ja lienee yhtä selvää, ettei lausunto paranna suhteitamme Venäjään. Voisi myös kysyä miten me olisimme reagoineet jos ulko- ja turvallisuuspolitiikasta vastaavat venäläiset ministerit olisivat julkisesti sanoneet ettei pienestä ja heikosta Suomesta tarvitse mitään välittää?

Nallekarhu aikuisten seurana

Torstai 19.8.2010 klo 7:26 - Bjarne Kallis

Luin joitakin päiviä sitten ei niin kovin tieteellisen tutkimuksen tuloksesta, jonka mukaan joka kolmas brittiläinen ottaa sänkyynsä mukaan oman nallekarhunsa. Tätä tulosta tukee se tosiasia, että hotellihuoneisiin unohdetut nallet löytyvät huoneista, joissa täysi-ikäinen on yöpynyt. En tiedä pitäisikö tästä jotain johtopäätöksiä vetää ja jos niin mitä.  Tietenkin voisi tutkia nukkuuko täysi-ikäinen paremmin nallen vieressä kuin nukkuisi yksin tai elämänkumppaninsa vieressä.

Minun on joka tapauksessa vaikea kuvitella, että suomalainen mies tai nainen menisi sänkyyn nalle kädessään. Iltapäivälehdille herkku-uutinen olisi se kun kävisi ilmi, että joku kansanedustaja ottaa valiokuntamatkalleen nallensa mukaan. Miten äänestäjät tuollaiseen uutiseen reagoisivat?

Matkustajavero pienempi paha?

Keskiviikko 18.8.2010 klo 7:29 - Bjarne Kallis

Monessa maassa mietitään uusia verotuskohteita. USA alkaa periä maksua niiltä lentomatkustajilta, jotka voivat tulla maahan ilman viisumia. Maksun suuruus on 10 USD. Saksassa eräs ministeriryhmä valmistelee lentomatkustajia  koskevaa veroesitystä. Maksun suuruus vaihtelisi 8 ja 45 euron välillä. Lennot EU:n sisällä kuuluisivat alimpaan luokkaan ja kaukomatkat ylimpään. Mikäli Saksa ottaa tällaisen veron käyttöön lienee vain ajankysymys milloin muut EU-maat seuraavat. Ei tuon kokoisella verolla ole vaikutusta lentomatkustamiseen ja muihin perinteisiin veronkorotuksiin verrattuna sitä ilmeisesti pidetään pienempänä pahana.

"Tämän uutisen aion levittää muille."

Tiistai 17.8.2010 klo 8:31

Heti sen jälkeen kun olin netistä lukenut uutisen että New Yorkissa ilmestyvässä  Newsweek-lehdessä kerrotaan tutkimustuloksesta, jonka mukaan Suomi on maailman paras maa, lähetin USA:ssa asuvalle tyttärelleni lyhyen tekstiviestin: ”Meni heti nettiin lukemaan mitä Newsweek kirjoittaa”. Vain muutaman minuutin jälkeen sain vastauksen. ”tämän uutisen aion heti levittää muille.”

Oletan että moni muu on toiminut samalla tavalla ja että Newsweekin uutinen on tavoittanut kymmeniä miljoonia ihmisiä eri puolilla maailmaa. Uutinen, että Suomi on maailman paras paikka asua- palvelee ei ainoastaan Suomea vaan kaikkea mitä Suomeen liittyy. Paljon parempaa uutista Suomesta on vaikeaa kuvitella. Iloitkaamme siitä ja toimikaamme niin että jatkossakin Suomi on maailman paras maa asua.

Kreikan talous tökki

Maanantai 16.8.2010 klo 8:05

Suomalaisissa lehdissä on minun mielestäni ollut liian optimisia kirjoituksia Kreikan talouden kehityksestä. Niissä on korostettu miten Kreikka on ryhtynyt menojen leikkauksiin ja enemmän tai vähemmän annettu ymmärtää, että Kreikka tulee maksamaan lainansa ihan suunnitelman mukaisesti. Ulkomaisissa lehdissä on lyhyesti todettu että saneerausohjelma on viety suunnitelman mukaisesti läpi, mutta enemmän huomiota niissä on kiinnitetty talouden muihin ongelmiin. Kansantuote on laskenut odotettua enemmän ja työttömyys noussut yli 40%:lla aina 12,5 prosenttiin.

En tiedä ovatko nämä kielteiset asiat vaikuttaneet siihen, että Slovakian parlamentti päätti äänestyksen jälkeen olla osallistumatta lainan myöntämiseen Kreikalle. Slovakian osuus runsas 800 miljoonaa euroa jaetaan nyt muitten lainalupauksen annettujen maitten kesken. Nähtäväksi jää mikä on seuraava maa, joka vetäytyy lainan lupauksestaan. Se tiedetään, ettei se ainakaan ole Suomi.

Pian taulukauppa taas kukoistaa

Sunnuntai 15.8.2010 klo 10:07

Vaikka taulakauppa vaalien alla kukoistaa,  jokainen taulukauppaa harrastanut kansanedustajaehdokas tietää kuitenkin, ettei taulua tulla kysymään vaan niitä pitää todella ”myydä”. Mitään toritaidetta ei kannata ottaa myyntiin vaan tässäkin laatu ratkaisee.

Daily Mail kertoi ihmelapsesta Kieron Williamsonista (8 v), joka nuoresta iästä huolimatta on jo hyvin tunnettu taiteilija. Kieron maalaa niin akvarelleja kuin öljymaalauksia . Joitakin viikkoja sitten hänellä on näyttely, jossa  kaikki 33 taulua myytiin puolessa tunnissa. Ostajat tulivat niinkin kaukaa kuin  USA:sta ja Eteläafrikasta ja taulut tuottivat Kieronille noin 200 000 euroa.

Vaikka Kieronin taulut ovat kysyttyjä luulen kuitenkin että eduskuntavaaliehdokkaiden kannattaa sittenkin turvautua kotimaisiin taiteilijoihin. Mutta olisihan se mielenkiintoista saada ostajia tulemaan eri puolilta maailma Suomeen ostamaan kansanedustajaehdokkaiden myymiä tauluja. Se olisi todellinen mediatapahtuma.

Vanhemmat kirjoitukset »